sunnuntai 17. heinäkuuta 2011

Muu maa mustikka...

Aurinkoista sunnuntai-iltaa!
Voi miten mukava päivä onkaan takana! Ihanan hidas aamu, sohvalla loikoilua ja pään tyhjennystä. Aamuinen sade meinasi sotkea ensin koko päivän, mutta kun sade lakkasi, pyöräilin lähimetsään etsimään aarteita.
Ja löysin!
 Ihania tummansinisiä, sateen kastelemia, kesäauringon kypsyttämiä
MUSTIKOITA!
Ensin keräsin yhden kipollisen. Kun se täyttyi, jouduin pikaisesti käväisemän kotona hakemassa lisää astioita. Sitten keräsin toisen kipollisen. Yhteensä 1,1kg.
Ilmaisia! Ihania! Makeita! Itse poimittuja!
Olin niin tyytyväinen ja onnellinen aarteistani, että olisi tehnyt mieli huudella ohi kulkeville lenkkeilijöille että "Katsokaa mitä mulla on!! Maistuis varmaan teillekin!"
Työllä on toki hintansa. Aikaa kului 2,5 tuntia. Jokaisen marjan poimin yhden kerrallaan.
Arvokkaita ovat. Satasella voin ehkä harkita myyväni tuon kulhollisen. Tai ehkä en kuitenkaan.


Poimiessa en raskinut edes syödä niitä. Kaikki pistin visusti talteen. Raskinkohan syödä niitä vieläkään? Ehkä pakastan parin rasian verran. Tai syön tuoreena muutaman päivän sisällä. Jogurtin kanssa. Vaniljajäätelön kanssa. Puuron päällä. Nautiskellen. Yhden kerrallaan?



Pari kourallista tosin käytin jo. Makoisa suosikkini
MAMMAN MARJAPIIRAKKA
 tuoksuu koko kodissa. Toivottavasti tuoksu leijailee naapureidenkin nenään. Aaahhhhhh!!!



Piirakka maistui iltapalana hyvän ystävän seurassa.
Parannettiin maailmaa.
 Jauhettiin aiheita, joista voi keskustella aina uudestaan. Jotenkin jotkut asiat saavat lisää painoarvoa kun niitä toistaa. Eikö?

Nyt olisi aika mennä nukkumaan, jäi nimittäin viime yön unet aika lyhyeksi kun piti kaveriporukalla juhlia loman alkua. Niin, huomenna on sitten ensimmäinen lomapäivä.
Mahtavaa.

Mustikanmakuisia unia kaikille!
Mulla ne varmaan vilistää silmissä koko yön...

*AnuElina

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti